Keltinkangas-Järvinen, Nina Mikkonen ja Arvo Ylppö
Nyberg-show´ssa oli huonosti valmistautunut tai valmisteltu juontaja. Hyi Sinua, Arto ja taustarymälle miinusta lujasti!
Näinpä Mikkonen pääsi vedättämään oikein kunnolla, vetäen samalla kaksi varsin osaavaa ja arvokasta suomalaista auktoriteettia suorastaan vessasta alas.
Keltinkangas-Järvisen tutkimustulokset ja niistä tutkijan itsensä kirjoittamat kirjat tuli kuitatuksi parilla väitteellä (jotka lisäksi olivat vääriä ja/tai asiayhteydestään irroitettuja) ja Arvo Ylpön teksti oli hiukan väärältä vuosituhannelta ja aivan toisesta yhteiskunnasta.
Hyvin valmistautunut juontaja olisi nopeassakin sananvaihdossa tuossa pärjännyt, mutta nyt oli taustaryhmä mokannut pahasti.
Näin katsojille jäi kuva siitä, että Mikkonen olisi ollut oikealla asialla. Samalla arvostetun arkkiatrin ja laadukkaan tiedenaisen elämäntyö tuli vääristeltyä oikein olan takaa.
Toivonpa, että edes Keltinkangas-Järvinen tulee asiassa julkisuuteen ja oikaisee Mikkosen väitteiden sen osan, jossa hän ratsasti vääryydellä. Mikkonen ei ollut totaalisti väärässä, mutta keskisimmiltä osiltaan hyvin, hyvin yksisilmäinen.
Tulipa "Ylpön perikunta" tai Keltinkangas-Järvinen asiassa esiin tai ei, vahinko on jo tapahtunut. Massiivisista vahingoista ei juurikaan voitane välttyä ja kansanliike "naiset kotiin hoitamaan lapsia" on varmuudella jo perustettu.
Olen kovin, kovin pahoillani ja yritän osaltani lähiviikkoina palata asiaan, jossa käsitteet ja seuraukset olivat nyt sekaisin kuin puurot ja vellit. DRD2, DRD4, diabetes, sydäntaudit, rasvataudit ja temperamenttierot toivottavasti tulevat jatkossa - Mikkosen selkeäsanaisuudesta huolimatta - kansalle ja erityisesti päättäjille tutuiksi. Vaikka ovatkin tutkimuksellisesti vähän keskeneräisessa vaiheessa ja johtopäätöksiltäänkin suureksi osaksi avoimessa tilassa.
Ehkä myös saamme Tuula Tammisen ja Jari Sinkkosen luotettuina asiantuntijoina nyt ulos tutkijankammioistaan jälleen kerran kertomaan, mistä oikein on kysymys.
Medialla on poikkeusellisen vaikea, kenties ylivoimainen haaste tämän tykityksen jäljiltä.
Sääliksi käy niitä, jotka nyt joutuvat uhreiksi. Heillä on nimittäin vähiten kykyä tsempata.
Median on hölmö tässä.
Mutta hölmö sen on kiinalaisen kalenterinsakin kanssa.
Rauhantahtoinen kiinalainen korostaa, että aloimme keltaisen lehmän, äiti-maan, vuoden. Tämä androgeenin- ja testosteroninkaipuinen ukko- ja akkajengi Yle:ssa & Co valitsi kuitenkin aggressiivisen härjän meemikseen...ja muu media seuraa perästä.
Keltainen, soma, pehmoinen lehmä se on. Kiinalainen uusi vuosi...
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Joo, mutta niin tekee Kari Tykkyläinenkin (PS:n uusi EU-vaaliehdokas, MC-Pudis...)
No joo, työviikolle tästä, ja vauhdilla sittenkin.
"Näin katsojille jäi kuva siitä, että Mikkonen olisi ollut oikealla asialla."
Nina Mikkonen oli varmasti oikealla asialla oman perheensä näkökulmasta ja tilanteesta katsoen. Jos hän oli ”keskisimmiltä osiltaan hyvin, hyvin yksisilmäinen”, niin kuinka ”kaksisilmäistä” on se, että päiväkotihoidon paremmuutta perustellaan ruotsalaistutkimuksella ottamatta lainkaan huomioon Ruotsin ja Suomen päivähoidon laatueroja? Missä viipyy vastaava tutkimus suomalaisesta päivähoidosta?
Unicefin Innocenti Research Centre julkaisi joulukuussa lasten varhaiskasvatuksen ja päivähoidon tilannetta OECD-maissa koskevan raportin The child care transition. Ruotsi sijoittui raportissa ensimmäiseksi. Suomi jakoi kolmannen tilan Ranskan ja Norjan kanssa. Suomella puutteita havaittiin palvelun saatavuudessa ja laadussa.
Päivi Lindbergin laatimassa Stakesin raportissa todetaan, että ”hyvä ja laadukas varhaiskasvatuksen ja päivähoidon järjestelmä ja sisältö lisää lasten ja perheiden hyvinvointia, kun taas laadullisesti huonojen palvelujen tuottamat haitat ovat sekä välittömiä että pitkä-aikaisia.” ja ” Suomen osalta huolestuttavaa on se, että raportissa käytetyn tilastovuoden (2004 tiedot) jälkeen varhaiskasvatuksen rahoituksen BKT osuus on laskenut, sillä tuolloin luku oli 1,3% mutta vuoden 2006 tilaston mukaan enää 1%.”
Lasten ja lapsiperheiden palveluja karsittiin kovalla kädellä 90-luvulla eikä tilannetta ole korjattu. Jos halutaan estää Äidit kotiin lapsia hoitamaan –kansanliikkeet, niin ainoa keino on parantaa nyt puutteellisia laatua ja saatavuutta niin, että perheet ovat tyytyväisiä palvelun tasoon. Tämän turvaamiseksi pienten lasten hyväksi käytetyn rahan määrää on nostettava vähintäänkin siihen 2%:iin BKT:sta, mitä puolustusmäärärahoillekin vaaditaan ja turvattava perheille aidosti oikeus valita se hoitomuoto kotihoito mukaanlukien, minkä he katsovat oman lapsensa parhaaksi.
Tuula Hölttä näki vaivaa: kiitos. Aiheesta.
60 000 uutta sielua vuodessa, enimmillään 125 000 (1947): se tämän jutun ratkaisee.
Jatketaan - Tuulan kanssa ainakin - samalla "uralla".
Liisa Keltinkangas-Järvinen on älykäs nainen ja miellyttävä persoona. Sitä ei pysty muuksi muuttamaan joku sivuraiteilla oleva, kiukutteleva kotiäiti televisiossa.
On sääli että nykyään hyvät tavat, kohteliaisuus ja empaattisuus nähdään luuserien ominaisuuksina.
Kaoottinen käytös, rähjääminen ja itsensä nolaaminen taas jonain itsevarmuuden osoituksina.
Maailma on kaikintavoin päälaellaan.
Voi että, Sirpa, on helppo olla kanssasi surullisena samaa mieltä...
Antti,
Lainaa 100egee ens kuun hammaslääkärikeikkaani varten!? Tai sitten katot sen Elokuun nopiasti ja kirjotat siitä blogin.
Elokuu-DVD on jo hankittuna, mutta tänä iltana Sara Mustosen case (20-20.30 mot) ja 1972 Yle:n uutistoimituksessa (21-21.55, aitiopaikka) pitävät kuvaputken (joo, minulla ei ole taulutelevisiota enkä ihan heti hanki) varattuna.
Ja sen ihailu, että sukkia on viimeinkin riittävästi, kts
http://anttiliikkanen.blogs.fi
Arto tuli ilmeisesti kohteliaisuuttaan yllätetyksi. Ja taustatiimille todella risut ohjelmaan sopimattomasta vieraasta.
Mutta ei löyhäsuinen, kiihkeä Herra Majurin rouva mitään vahinkoa Ylpölle tai Keltikangas-Järviselle pysty tekemään.
Sen sijaan itse asialle eli kotiäiti kontra virkaäiti -keskustelulle kylläkin.
Tai eihän tätä keskustelua ole edes käyty kunnolla. On vain hyökkäilty ja kotiäidit ovat valitettavasti jääneet pahasti alakynteen. Kuitenkaan asia ei ole joko tahi vaan sekä että. Ja varsinkin meneillään olevassa taloustilanteessa pitäisi pystyä löytämään toimivia väyliä ongelmien ratkaisemiseksi. Kotihoidon tuki pitäisi ottaa enemmän todesta. Ja toisaalta holtittomat käytännöt lasten kalliiksi tulevassa päiväkotihoidossa palauttaa järkeviin uomiin.
Sivumennen sanottuna mallikaasti ja varsin halvalla toiminut perhepäivähoitokin on ongelmissa, kun ei enää tahdo löytyä nuorempia naisia tähän aliarvostettuun työhön.
Luulenpa että paras konsultti eli keskustelun liikkeelle paneva voima on viime kädessä euro.
Jokin aika sitten demari Paavo Lipponen hyökkäsi telkkarissa persujen kimppuun ja vihjaili, että puolue edustaa äärioikeistoa. Hyvin valmistautunut haastattelija olisi kysynyt Paavolta, pyysikö Lipposen monikultturisti vaimo haukkumaan persuja ja jos pyysi, niin millä silminnähden vaivaantuneen näköistä Paavoa oli kiristetty? Piirakalla?
Esa Helander: ei Liisalle tai Arvolle voi vahinkoa tehdä, mutta heidän edustamalleen asialle voi. Väärinymmärrys on helpommin leviävä asia kuin oikein-...?
Lisäksi manaamani Tuula Tamminen, vuoden nainen jos missä naistenlehdessä, on asettunut ymmärtämään rva res Majorskaa...osin.
Jätin aikoinaan hyvin alkamassa olleen lastenpsykiatrin uran todettuani, että siinä jengissä puukotettiin pikkuveittillä selkäpuolelle enemmän kuin oli mielestäni kohtuullista.
Nyt ne sen taas aloittavat?
Turuselle totean, että PerSu minunkin mielestäni kulkee äärilaitoja, mutta kun areena on pyöreä, on vaikea valita, missä on oikea, missä vasen laita.
Minun mielestäni PerSut kulkevat valitettavan usein muuta kuin oikeata - siis väärää - laitaa. Usein, ei aina.
Tuula Tamminen ei käyttäne samanlaista kieltä sentään kuin Majorska. Ja uskon kyllä että naiset saavat helposti keskenään riidan aikaan.
Näin tärkeässä asiassa ei soisi riideltävän. Eikä besserwissereitä myöskään soisi näkevänsä.
Sivulta otettiin - back-stage - yhteyttä ja vannottiin, että Nyberg toimi bona fide ja H-Jugend on vaffa kuni Lorelei.
No, niin olkoon. Lorelei on useasti ollutkin pettymys, niin murenee soreasti Reinin juoksuun, jawohl!
Toistan Liisalta oppimani:
- jos lapsi on alle 1-vuotisena novell-seeker, häntä ei saa kahlita
- jos lapsi on alle 1-vuotiaana filosofi, häntä ei saa vierottaa
Muuten olkoot kuni ellun kanat, sano. Ville Koskelan mukaan.
Tässä koko keskustelussa minua hämää se, että millä ihmeen luonnontieteellisellä metodilla te tutkitte ihmistiedettä? Toisin sanoen miten pystytään todentamaan tieteellisesti pätevästi, mikä lapsen elämän muuttuja vaikuttaa mihinkin? Kun niitä muuttujia on niin paljon. Asema sisarusparvessa, temperamentti, hampaiden puhkeaminen, vuodenaika, vuorokaudenaika, tutkijan ja tutkittavan kemioiden kohtamaaminen, vanhempien työtilanne ja siitä johtuva rasitus perheeseen ja edelleen lapseen, vanhempien muun elämän ongelmat ja mahdolliset vähiin jääneet yöunet ja siitä edelleen johtuvat heijastumat lapseen, vanhempien kyky tehdä maittavaa ja ravitsevaa ruokaa, muiden kuin vanhempien osallistuminen perheen toimintaan, perheen kyky viettää yhteistä aikaa syöden ja satuja lukien. Sitten siihen vielä lisätään taloudellisen tilanteen mukanaan tuoma tai tuomaton huoli, joka korreloi aika suoraan lapsen päivähoitoon.
Miten ihmeessä tästä ihmistieteen monimuotoisuudesta VOIDAAN vetää johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen? Minun mielestä ei mitenkään. Minun mielestä ainut oikea tapa toimia on vahvistaa vanhempien omaa käsityskykyä lastensa parhaina tuntijoina ja antaa heille mahdollisuudet valita se hoitomuoto joka perheelle missäkin tilanteessa parhaiten sopii. Neutraalisti suuntaan tai toiseen.
Tämän takia minä en käsitä, miten kotihoidon tuki ja päiväkotien laadun kehittäminen nähdään toisilleen vastakkaisina. Samaa asiaa ne palvelee; perheiden hyvinvoinnin lisäystä.
Sitä asiaa EI palvele N Mikkosen määrittely siitä, mikä on kaikille (poislukien marginaalit) parasta. Se meiltä vielä puuttuisi, että olisi marginaaliperheille omat päiväkodit. Johtaisi tosi hyvään lopputulokseen...
Yhdessäkään Kortesalmen esittämässä kohdassa en ole eri mieltä.
Koska kuitenkin esitätte ikäänkuin vastaväitteen, komppaan sen osia ja olen vakuuttunut, että noiden seikkojen huomioiminen on hyvää ja toimivaa perhe-elämää.
Marginaalit mukaanlukien.
Yksi hentoinen vastaväite: IRL (todellisessa elämässä) ei likikään aina vanhemmille ole suotu mahdollisuutta kovin laajasta kirjosta vaihtoehtoja valita.
Mikkonen elää omaa nyt jo virtuaalista elämäänsä, jonka media on tekevä melkoiseksi helvetiksi.
Hyvää talven jatkoa!
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 15 kommenttia